Turun Reservimeriupseerit ry

Yhdistys merellisestä ja merisotilaallisesta toiminnasta
kiinnostuneille reserviupseereille

 

Turun Reservimeriupseerit kokoaa piiriinsä merellisestä ja merisotilaallisesta toiminnasta kiinnostuneet Turun seudun reserviupseerit. Tarkoituksena on toimia sekä Merivoimissa palvelleiden että muuten merellisistä toiminnoista kiinnostuneiden reserviupseerien yhdyssiteenä toiminnallisesti ja myös aatteellisella tasolla.

Yhdistys on toiminut vuodesta 1982 alkaen itsenäisenä yhdistyksenä, ollen seuraaja vuonna 1957 perustetulle Turun Reserviupseerikerhon Meriosastolle.

 

» Liity mukaan toimintaan
» Ota yhteyttä

 

Kiitämme toimintamme tukijoita

 

ATV   APX   Heikki Laiho Oy   Tuloskiinteistöt   WSY

 

Ajankohtaista

 

Saaristomerellä koettiin viime viikolla historiallisia hetkiä, kun Hamina-luokan peruskorjattu ohjusvene Tornio laukaisi keskiviikkona vuosikymmeniin ensimmäisen Suomen Merivoimien operoiman torpedon.

Lue lisää: merivoimat.fi/-/kohti-uutta-alykkaampaa-torpedoaikaa

#merivoimat #torpedo #puolustusvoimat #valmius
...

View on Facebook

Merisotakoulu viettää tänä vuonna 90-vuotisjuhliaan. Julkaisemme kuukausittain lyhyen katsauksen Merisotakoulun tapahtumista eri vuosikymmeniltä. Nyt on vuorossa katsaus 1970-lukuun.

Merisotakoulun siirtäminen pois Suomenlinnasta oli edelleen vahvasti vireillä 1970-luvulle tultaessa. Siirtoa valmisteltiin ensin Upinniemeen rakennettavaksi suunniteltuihin uusiin tiloihin ja myöhemmin jopa Vaasaan. Lopulta, kuultuaan Merisotakoulun kannan asiassa, Puolustusministeriö päätti säilyttää Merisotakoulun nykyisissä tiloissaan Pikku-Mustan saarella Suomenlinnassa.

Juuri perustetun Rannikkotykistökoulun toiminta vakiintui 1970-luvulla ja opetus keskittyi rannikkojoukkojen osalta Santahaminaan. Rannikkotykistökoulu sai jo 1970-luvulla käyttöönsä varsin kehittyneet koulutusympäristöt - esimerkiksi edelleen käytössä oleva koulutushalli (ns. RT-halli) otettiin käyttöön 1970. Koulutushalliin rakennettiin erityisesti tulenjohtokoulutusta palveleva simulaattori, MTS (maalin liikkeen ja tulitoiminnan simulaattori). Lisäksi Santahaminan Itälinnakkeella oli 1970-luvulla käytössä nelitykkinen 76 ItK-harjoituspatteri, joka oli aktiivisessa käytössä, kunnes sen käyttö jouduttiin seudun asukkaille aiheutuvan meluhaitan nojalla lopettamaan.

Kaikkien henkilöstöryhmien koulutus jatkui läpi 1970-luvun nyt kahden erillisen meripuolustuskoulun alaisuudessa. Ajanjaksoon osui kaikkien henkilöstöryhmien osalta merkittävät koulutusuudistukset. 1974 alkoi toimiupseereiden koulutus, joka korvasi kanta-aliupseerikurssit ja mahdollisti toimialan erikoisosaajan etenemisen aina kapteeniluutnantin arvoon. 1978 uudistettiin kadettien koulutusta, lisäämällä puolustushaarojen yhteistä, yleissotilaallisen ja -sivistävän koulutuksen osuutta ja pidentämällä kadettikurssin kestoa kolmeen vuoteen. Vuonna 1979 oli reserviupseerikoulutuksen uudistamisen vuoro. Uudessa koulutusohjelmassa painotettiin aselajiosaamisen sijaan ennen muuta johtajakoulutusta.

Matti Kurjen tehtyä viimeisen pitkän purjehduksensa 1974, jäi Merisotakoulu hetkeksi ilman varsinaista koululaivaa. Muutaman vuoden ajan koulutus merellä toteutettiin muilla laivaston aluksilla, samaan aikaan uuden aluksen hankintaa suunnitellessa.

Vuonna 1979 aloitettiin uuden koululaivan, miinalaiva Pohjanmaan, koeajot. Pohjanmaa oli selkeä parannus edeltäjiinsä - jo lähtökohtaisesti koululaivakäyttöön suunniteltu alus oli valtamerikelpoinen, siinä oli riittävät majoitus- ja opetustilat koulutusryhmille, ja huoltokapasiteettia pitemmille purjehduksille. Toisaalta Pohjanmaa oli täysiverinen taistelualus, jonka ase- ja taistelunjohtojärjestelmät olivat ajanmukaiset ja yhtenevät muilla Merivoimien aluksilla käytettyihin. Miinalaiva Pohjanmaa ehti jo 1970-luvun puolella toteuttaa ensimmäisen, koeluontoisen koulutuspurjehduksena Itämeren ja Pohjanmeren alueille. Poistuessaan Merivoimien vahvuudesta 2013 miinalaiva Pohjanmaa oli ehtinyt suorittaa 38 Itämeren ulkopuolelle suuntautunutta Merisotakoulun harjoitusmatkaa.

1970-luvun päätteeksi moni asia merisotilaiden koulutuksessa oli uudistunut. Vuosikymmenen aikana kehittyivät koulutussuunnitelmien ja -ohjelmien lisäksi ennen muuta koulutusympäristöt, jotka 1980-luvulle tultaessa olivat varsin ajanmukaiset. Myöhemmin osa on vanhentuessaan korvattu uusilla, mutta osa on nähnyt käyttöä viime päiviin saakka.

Kuva: Matti Kurjen peräkansi kuvattuna huhtikuussa 1974 Suomenlinnassa.

#merisotakoulu #merisk90v
...

View on Facebook

Yhdistyksemme sääntömääräinen syyskokous järjestetään keskiviikkona 27.11.2019 klo 18.00. Kokous pidetään Turun Upseerikerhon Linna-kabinetissa, Kaivokatu 12, Turku.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.

Ohjelmassa lisäksi esitelmä Teijon Telakan alushuolto- ja korjaustoiminnasta sekä pullakahvitus.

Terveisin,
Hallitus
...

View on Facebook

13. päivä ja perjantai!

Suhtautuminen lukuun 13 vaihtelee - se on epäonnen numero vain ns länsimaissa: usein korkeissa rakennuksissa ei ole kerrosta tai vastaavasti isoissa risteilyaluksissa kantta numero 13.

Suomalaisten merisotilaiden jalat ovat (kuvainnollisesti) lähempänä maata kuin monien muiden maiden virkaveljiensä ja -siskojensa. Meillä luotetaan järkeen, omaan osaamiseen ja hyvään materiaaliin, eikä olla vain tuurin ja merten jumalten armoilla. Vaikka uskomuksiakin löytyy, ei Suomen merivoimissa eikä merivartioistoissa ole liiemmin vältelty numeroa 13, vaan sitä on historian saatossa kantanut useampikin alus tai vene.

Vuosina 1944 - 45 valmistuneissa Kuha-luokan raivausveneissä oli sarjassa Kuha 13 -vene, joka vieläpä selvisi raivauskaudesta hyvin ja oli käytössä 1960-luvun alkuun saakka. Myös 1960-luvulla rakennetuissa Nuoli-luokan moottoritykkiveneissä sarjan viimeinen ja paras vene oli Nuoli 13. Merivartiostolla oli käytössä Turun Veneveistämöllä vuonna 1935 rakennettu Vartiomoottorivene VMV 13. Käytössä on ollut myös moottoritorpedovene Taisto 3, jonka taktinen numero sodan aikana oli 113.

Vaikka useimmat lukuun 13 liittyvät uskomukset ovat perinteistä taikauskoa ja hölynpölyä, liittyy 13. päivä Suomen merivoimien historiaan myös erittäin traagisella tavalla. Panssarilaiva Ilmarinen upposi jatkosodassa ajettuaan miinaan lauantaina, 13.9.1941, tehden merestä 271 kaatuneen sankarihaudan.

Mitä merellisiä uskomuksia sinä tiedät?

Kuva: Panssarilaiva Ilmarinen kuvattu merellä elokuussa 1941./ SA-kuva.
Lähde: tutkija Mikko Meronen, Forum Marinum

#merivoimat #perinneperjantai #kolmastoistapäivä
...

View on Facebook